Monesti on sanottu, että ei mennyt niin kuin Strömsössä. Onhan se kieltämättä itseäkin välillä jopa hieman ärsyttänyt, kun puuseppä tekee taidokkaita liitoksia hupsistahei vain, vailla korjaamisen tarvetta ja etenkin vailla virheitä.
Tänään aamulla lähdettiin ex tempore kalaan vaimon kanssa. Nätti aamu eikä mitään suunnitelmia, niin mikä ettei. Olin kirpparilta ostanut vanhan mutta asiallisen tuntuisen Abumaticin jota halusin kokeilla. Hurautettiin läheisen järven rantaan. Vaimokulta lähti metsästämään valokuvauskilpailuun otosta ja minä virittelin Abumaticin valmiiksi.
Rannasta löytyi hetken etsiskelyn jälkeen sopiva paikka. Vaan uistin läiskähti jalkojen juureen eikä lentänyt uljaasti kauas vonkaleita houkuttelemaan. Vedin siimaa ulos, kelasin takaisin. Yritin heittää uudestaan, mutta yhtä laihoin (lyhyin) tuloksin. Lopulta oli pakko myöntää, ettei uistelusta sillä kertaa tulisi mitään. Onneksi back-uppina takakontissa oli mato-onkia ja matopurkinkin olin muistanut ottaa mukaan ulko-oven vierestä lähtiessä.
Virveli autoon, onki mukaan ja uudestaan rantaan. Ja oliko purkissa matoja? No ei. Tilanne alkoi vaikuttaa niin surkealta, että nauratti. Onki autoon ja viimeinen, varmasti toimiva vaihtoehto mukana rantaan. Oli vaimon ilme lievästi sanoen kummasteleva, kun tulin häntä vastaan metallinpaljastimen kanssa. "Virveli ei toiminut ja madot olivat heittäneet henkensä. Tämä oli ainoa toimiva laite."
Loppujen lopuksi ihan kiva aamuretki, vaikkei mennytkään kuin Strömsössä.
Kun olin työurani loppusuoralla, korjaamon huoltopaikkojen yksinkertaiset, karut numerokyltit korvattiin hienoilla väripainatusplakaateilla, joissa komeili myös muistaakseni korjaamon tunnus. Taidettiin silloin miettiä keliä luolan suulla tarkistaessa, että olisi voinut huoltopaikoille antaa vaihteeksi numeroiden sijasta nimet. Ja yhdelle huoltopaikalle nimeksi ehdottomasti Strömsö. Olisi nähnyt, meneekö siellä huollot ja korjaukset aina sujuvammin, paremmin ja kerralla valmiiksi.
