Kiitos ja anteeksi

On siitä vuosien mittaan toisinaan puhuttu. Ei koskaan vakavasti, vaan yleensä rempseästi naureskellen tai hirtehiseen tyyliin vitsaillen.  Ei siihen koskaan realistisesti suhtautunut, ennen kuin oikeastaan tämän vuoden alussa. Kyseessä on eläkkeelle jääminen. 

Enhän minä oikeastaan vielä eläkkeellä ole, vaan virallisesti lomalla vuoden vaihteeseen asti. Ja silloinkin taidan lähteä reserviin,  en eläkkeelle. No, lomalle jäädessäni ajattelin kyllä jääväni saman tien eläkkeelle. Syytä moiseen ajattelutapaan en osaa sanoa. Ehkä jonkinlainen välitön henkinen irtiotto.

Kuluneen vuoden aikana on monesti miettinyt viimeisten työpäivien kulkua. Mitä tapahtuu päänupissa? Iloitsenko?  Itkenkö?  Miten työkaverit suhtautuvat? 

Vanh... kokeneempi kollega, joka on epäonnistunut eläköitymisessään ja palannut vanhalle työpaikalleen nuorempana siviilimekaanikkona, varoitti odottamasta ensimmäiseltä eläkkeelläolopäivältä mitään kovin erikoista. "Melkoinen antikliimaksi", luonnehti hän omaa ensimmäistä päiväänsä  eläkkeellä. Ei kun siis reservissä . 

Toiseksi viimeisellä viikollani töissä työskentelin periaatteessa normaalisti. Ainoa lopun enne oli komentajalle ilmoittautuminen ja sotilaspassin saaminen arkistojen kätköistä omaan hallintaan.

Viimeisellä viikolla tarjottiin samaan aikaan eläköityvän kollegan kanssa kahvia, kakkua ja suolaista naposteltavaa. Kävin luovuttamassa haalarit vasta viimeisenä työpäivänä. Pukukaapin ja postilokeron tyhjensin myös viikon aikana. Luovutin työpuhelimen seuraajalle.

Kollegat kyselivät, miten monta aamua jäljellä ja mitä nyt sitten aion tehdä kun jään eläkkeelle. Mietin jo etukäteen pari vaihtoehtoista vastausta. 1) Ihan mitä haluan  ja  2) Välttelen stressiä.

Jonkinlaista henkistä uudelleensuuntautumista täytyy varmaan tapahtua. Huomasin sen siitä, kun työpöydille jaettiin seuraavan vuoden kalenterit. Vaistomaisesti aloin katsomaan, miten pyhät sijoittuvat ja monellako lomapäivällä saa minkäkin viikon vapaaksi, kunnes tajusin, että ei perhana sellaisilla asioilla tarvitsekaan enää vaivata päätään.

No ,päivä kerrallaan. Se virallinen eläköitymispäivä on vielä reilun viikon päässä ja sitä ennen käyn vielä yhtenä päivänä töissä, jättämässä pois kulkutunnisteen ja henkilökortin. Vastineeksi olenkin jo saanut postissa työeläkekortin.

Ei nämä nyt hyvästit kuitenkaan ole. Ehkä muutan blogin nimeksi Eläkeläiselämää. "Reserviläiselämää" kuulostaisi vähän liian jämyltä .  Ja Plattavisan voisi muuttaa Kertausharjoitustentiksi. 

Pääsiäisen plattavisa 2020

Polkaistaanpa pitkästä aikaa tulille pääsiäisen plattavisa!
Veikkaa tai tiedä, merkkaa rivisi muistiin ja tarkista tulokset lopusta.

1. Huollon alussa pitää huolehtia paukuista ja lämppäreista. Se tarkoittaa :

  A  Huollon aloituspaukkujen nauttimista ja siirrettävien lämmittimien asettamista
  B  Pakkopudotuspatruunoiden poistoa ja lämpölaukaisijoiden avaamista
  C  Tykin lataamista ja lämpötilan rekisteröintiä
  D   Hydrauliikkajärjestelmien lämmitystä pamauttamalla paineet päälle

2.  Mikä on ns "Jynkkykypärä" ?

  A  Raskas raivaajan kypärä
  B  Kevyt mekaanikon suojakypärä
  C. Lentäjän kypärätähtäinkypärä
  D  QA:n virtuaalikypärä ohjekirjanäytöllä

3.  Kone pitää tunkata. Tunkki tunnetaan myös nimellä

  A. Naistentanssisimulaattori
  B. Kohotuskondensaattori
  C. Hauiskone
  D  Ripiitteri

4.   Huoltoon tulevasta koneesta irrotetaan ohjukset. Siitä huolehtivat:

  A  Aparit
  B  Itamit
  C. Spollit
  D  Killerit

5.  Alueellisen koskemattomuuden valvontavalmiudessa oleva kone on:

  A  Sleepperi
  B.  AG-kone
  C. Stalkkeri
  D. Päikkäri

6.  Moottorin koekäytössä maksimiteho on:

  A  JP max
  B  All in
  C  MIL max
  D  ECU max

7.  Ahtimen siivissä huomataan iskeymiä. Niitä voidaan korjata

  A  Viilaamalla
  B. Höyläämällä
  C. Laserilla
  D  Taserilla

8.  Moottorissa mahdollisesti syvemmällä olevia vaurioita voidaan tarkastella

  A. Periskooppaamalla
  B. Horoskooppaamalla
  C. Boroskooppaamalla
  D. Stetoskooppaamalla

9.  Koneen rakenteisiin voi tulla ajan mittaan säröjä.  Niitä etsitään

  A  Tasavirralla
  B. Vastavirralla
  C. Hajavirralla
  D. Pyörrevirralla

10.  Huollon päätteeksi suoritetaan huoltopaikan varusteille

  A. Konfirmointi
  B. Inventointi
  C. Desinfiointi
  D. Akkreditoitu


Kiitos ja kumarrus teille uskolliset seuraajat ja satunnaiset kävijät. Virallisesti tämä oli viimeinen Pääsiäisen plattavisa aktiiviurani puitteissa. Mutta ehtiihän tässä vielä jotain viritellä,  ennen kuin siirryn

  A  Nostoväkeen
  B. Talkooporukkaan
  C. Reserviin
  D. RUAGille

Vastaukset plattavisaan siis alempana
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
1B 2C 3A 4B 5D 6A 7A 8C 9D 10B


9-10 oikein - Olet kone! Jos et ole mekaanikko,  vaihda alaa.
7-8 oikein - Hyvä! Ei mene sormi suuhun mekaanisen maailman normaaleissa haasteissa.
5-6 oikein - Olet Kehityskelpoinen.
3-4 oikein - Mekaaninen elämä ei ole ominta alaasi
Alle 3 oikein - yritä uudelleen,  veikkaamalla voi voittaa

Virpomaan!

Korona!

Nykyään ei juuri muusta asiasta uutisia tulekaan ja onhan se ymmärrettävää, sen verran nopeasti ja rajusti ns. normaali elämä kaikilla yhteiskunnan aloilla on muuttunut.

Joka päivä tulee jonkinlainen tiedotustilaisuus epidemiaan liittyen. Joko uusista rajoituksista tai sitten viimeisimmät tartunta- ja kuolleisuustilastot maailmalta. Ja aika kylmäähän se kyyti on ollut, kun selailin netistä tämän alkaneen vuoden uutisarkistoa.
Tämän kuun alussa tartunnat täällä kotimaassa olivat kymmenien luokkaa, nyt on menty tuhannesta läpi. Aika hurjaa.

Firmassa on tilanne otettu tilanne vakavasti ja toimintaa sopeutettu mielestäni hyvin. Ja toistaiseksi ainakin hyvin tuloksin. Käsittääkseni tähän päivään mennessä pv:n koronasaldo on kymmenkunta. Ja uskon, että tilanne pysyykin hyvänä. Ainakin jos pidetään kiinni annetuista ohjeista. Eli pestään niitä käsiä eikä vääntäydytä sankarin viitta harteilla sairaana töihin. Jos luulee olevansa korvaamaton, kannattaa tehdä vesilasitesti. Välineet löytyvät jokaiselta kotoa.

Itselle ei tuo turhan liikkumisen vähentäminen ole ollut vaikeaa, mutta monelle ilmeisesti yllättävänkin hankalaa,  erityisesti seniorikansalaisille. Meinaa pinna kiristyä, kun kuulee juttuja kylillä rehentelevistä mummoista ja vaareista,  jotka juuri etelänreissulta palanneina viis veisaavat karanteenimääräyksistä.
"Ei mulla mittään tautia ole! Ei ole edes nuhaa ollu moneen vuoteen, hehhehhee!"
Siis voi hel****i!  Ei ole se mutu-tuntuma mikään turvallinen instrumentti tässä tilanteessa! Oireettomana tautia kantava voi lotontekoreissullaan tartuttaa useamman henkilön, jotka taas omalta osaltaan jakavat iloa eteenpäin ja soppa on valmis.

Omalla kohdallani pari kertaa on joutunut kaupassa improvisoimaan, kun listassa ollut materiaali oli hamstrattu loppuun. Siis mihin helkkariin ihmiset muka tarvitsevat kaiken sen vessapaperin? !

 

No,eiköhän me tästäkin selvitä. Jos hintana tilanteen parantamiseksi on kotona pysyttely ja ylimääräinen käsien pesu, niin tehdään se. Kohti lopullista voittoa!

Sukat, mustat, lyhyet

Lopun (siis aktiiviuran) lähestyessä arvoisat kollegat ovat alkaneet enemmän ja enemmän maalailla piruja luolan seinille. Että en millään voisi jäädä eläkkeelle, kun en kuitenkaan enää sopeudu panssariaidan ulkopuoliseen elämään. No.
Eläkk... siis reserviin aion kyllä ihan oman suunnitelmani  mukaisesti lähteä, mutta ehkä kettuilussa on jokin totuuden siemenkin.

Oltiin viikonloppuna reissussa ja reissukassiin unohtui pakata vaihtosukat. Ajattelin ostaa paikallisesta kaupasta pari paria. Harmikseni huomasin, että joko sukkapakkaukset olivat ihan liian isoja (10 tai jopa 20 paria) tai sitten jostain vapaasta ja onnellisesta luomupuuvillasta tehtyjä KALLIITA yksittäisiä pareja. No olihan siellä kyllä muutama kolmen sukkaparin paketti alennuksessa, mutta ei niitä voinut ottaa, minkä sitten vaimokullallekin sanoin.
 "Miten niin ei voi? Eikö niissä ollut hintalappua? " hän kysyi.
 "No oli, mutta ei ne oikein..."
 "No mitä ei?"
 "Ne ei ole mustia"
Vaimo huokaisi syvään ja taisi luulla, että pilailen. En pilaillut.
 "Ketä kiinnostaa, minkä väriset sukat sulla on viikonloppuna?! Eikä ne töissäkään kuitenkaan näy maihareista"
Tämän pettämättömän logiikan edessä menin takaisin sukkahyllylle ja ostin pitkästä aikaa ihan muunlaiset sukat kuin ne "mustat, lyhyet"

Uusi alku

Mieleen pamahti, että vieläköhän tämä blogi jostain löytyy ja löytyihän se, tosin kirjoittamaan pääseminen oli useamman mutkan, salasanojen palauttamisen ym. kommervenkin takana.
Ja huhhui, on näköjään 2 vuotta sitten Jouluna tullut viimeksi jotain julkaistua. Good job sanoisi amerikkalainen...
No, on tässä ollut vähän kaikenlaista, kuten sanonta kuuluu.
Ja voisihan noista sattumuksia jotain kirjoittaakin.
...
Nyt kun rupesi miettimään, niin yhtäkkiä tuntuu, että on ihan hirveästi asiaa. No, oma vika kun on liikaa kerännyt materiaalia puskurimuistiin ilman, että sitä olisi paiskannut datapurskeina bittitaivaalle muiden iloksi (riesaksi).

Tämän alkaneen vuoden suurimpana teemana on muutos. Moni elämän peruskivi muuttuu allekirjoittaneen elämässä tänä vuonna. Työelämä loppuu ja eläkeläiselämä alkaa. Ei kun ei saa sanoa, että lähtee eläkkeelle, vaan siirtyy reserviin. Asuinpaikka tulee vaihtumaan. Lapset lähtevät kotoa, opiskelemaan ja omaa elämää aloittelemaan. On hämmentynyt olo. Vastahan he menivät alakouluun. Siirtyivät yläkouluun ja rupesivat miettimään, menisivätkö seuraavaksi lukioon vai ammatilliseen koulutukseen. Ennen kaikkea sitä miettii, onko vanhempana pärjännyt edes kelvollisesti? Töissä on tullut opetettua kaikenlaista, vanhan kaluston jarruvarjon pakkaamisesta nykykaluston moottoreiden vaihtoon, mutta onko osannut omille lapsille opettaa tarpeeksi ja oikein elämästä? Eikä muuta voi tehdä kuin päästää sokat irti ja toivoa parasta.

No. Pitää vähän yrittää jäsennellä päässään asioita ja palata sitten tähän virtuaalinäppiksen ääreen. Asiaa on paljon, mutta ei se minua haittaa. Tehän sen joudutte lukemaan.

P.S. pitäisiköhän vaihtaa blogin nimi plattaelämästä eläkeläiselämäksi... No ei ainakaan vielä.