Juu, kuulostaa jännärin tai sotilasoperaation nimeltä, mutta ei ole.
No, eräänä päivänä hyllystä tipahti koriste-esine (enkeli). Tipahti sinne hyllyn takapuolelle, hyllyn ja seinän väliin. Ja tietysti vierähti vielä sinne hyllyn alle, kun siellä oli tyhjä tila. Vaimokulta valmistautui jo hieman ärtyneenä tyhjentämään koko hyllyn ja siirtämään sen pois seinän vierestä, mutta sain puhutuksi hänet ainakin siirtämään urakkaa. Kas kun työvuosien aikana oltiin monestikin ison tai ainakin isohkon urakan edessä, jota hetken tuumailun tuloksena pystyttiin ainakin jonkin verran lieventämään. Joten ei kun tutkailemaan.
Teleskooppivartisella peilillä pystyi juuri ja juuri näkemään hyllyn sokkelin alle sen verran, että siellä se pudonnut enkeli tosiaan oli. Kyseessä siis matalahko hylly, noin metrin korkuinen eikä mikään täyskorkea kirjahylly. Jatkokäsi tai mikään muukaan kepakko ei taipunut hyllyn alle. Joten ei kun värkkäämään tarpeeseen käypä Special tool.
Sateenvarjotelineestä löytyi sopiva special tool aihio, MG:n tykin puhdistuspuikko tms rassi. Erinomainen esimerkki siitä, ettei koskaan tiedä, mitä tarvitsee. Puikon päähän koukkaus-ulokkeeksi jämäkkä nippuside.
Värkki oli karu, mutta hoiti mainiosti hommansa. Lyhyen puuhailun jälkeen enkeli kierähti esiin hyllyn alta. Kun näkee kohteen ja pystyy jollakin tavalla ylettymään siihen, ollaan jo aika vahvoilla. Monesti pyhästä kolminaisuudesta - ulottuvuus, valo, näkeminen - puuttuu yksi osa-alue.
Enää oli jäljellä kohteen lopullinen poimiminen. Se sujui näppärästi apukädellä eli senioreille(kin) tarkoitetulla poimintapihdillä.
Ja mitä opimme tästä? No ainakin sen, että koskaan ei voi tietää, mitä kummallista nurkkiin kertynyttä rom... välinettä saattaa tarvita. Ja että tovin tuumailu ja improvisointi voi säästää isommalta työltä. Ja että vanha Migin tykkirassi saattaa koitua enkelin pelastukseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti