Nyt mekaanikkoa kyrsii niin perinpohjaisesti, että pitää muistella vanhoja hyviä aikoja.
Kerran eräässä luolastossa, erään huollon kestäessä alettiin ihmetellä, minne kaikki sen huoltopaikan pyörälliset jakkarat olivat hävinneet. Sellainen kun on kätevä ja ihmistä säästävä värkki koneen alla työskenneltäessä. Kollega lähti etsintäretkelle ja löysikin toisesta päästä luolaa oikein jakkaroiden keskittymän. Kaveri nappasi yhden ja lähti paluumatkalle.
Pitkänhuiskeana kollega ei viitsinyt töniä jakkaraa kumarassa asennossa lattiaa pitkin ja toisaalta kantaminenkin oli vähän vaivalloista jakkaran irtonaisen työkalutason vuoksi.
Vaan löytyihän se vaihtoehtoinenkin keino. Kaveri työnsi jakkaraa ensin vinhaa vauhtia lattialla palan matkaa ja sukelsi sitten vatsalleen jakkaran päälle kyytiin. Esteettisen vaikutelman lisäämiseksi hän teki käsillään ja jaloillaan sammakkouintiliikkeitä.
Kesken parhaan vauhdin tuli luolaston ovesta sisään taas jokin vierailuryhmä vetäjänään itse komentaja. Uintimatka lopahti ennenaikaisesti ja matka jatkui asiallisesti jakkaraa kantaen.
Siitä ei saatu tietoa, millaiset tyylipisteet komentaja ryhmineen esityksestä antoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti