Jostakin syystä tuntuu, että firma on erityisen otollinen ympäristö eräälle tietylle huumorin lajille, nimittäin pieruhuumorille. Harjoituksissa ylenpalttiset kaasupäästöt alkoivat heti ensimmäisestä päivästä. Liekö ollut ruuassa jotain erityistä. Pahimmat peräpään soittelijat tyhjensivät päivystyskontin päästöillään. Muiden oli pakko siirtyä ulos raittiiseen ilmaan, mutta syylliset istuivat sisällä nauraen kippurassa. immuuneja kai olivat, mokomat.
Eräs kurssikaveri oli pahimpia piereskelijöitä ikinä. Söi saliharrastuksensa vuoksi jotain proteiinijauhoja ja ilmeisesti niiden vuoksi töräytteli todella pahasti. TV-aula tyhjeni useasti päästöjen vuoksi.
No, kerran menin yhteyskonepuolelle kertaamaan poko-kalustoa. Kyseinen kaveri kiersi seuranani pikku-Piperiä. Homma eteni täysin asiallisesti. Kun runko oli kierretty, kömmittiin kabiinin puolelle. Kaikki meni hyvin. Sitten kaveri muististani poikkeavasti sulki oven. "Sitten tarkistetaan oven lukitus..." hän mutisi. Ja päräytti rikinkatkuisen, AIVAN HELVETIN PAHANHAJUISEN pierun. Istui piru itse oven puolella, etten päässyt pakoon. Yökkien sain räplättyä auki pikkuisen tuuletusikkunan ja haukoin siitä ilmaa kollegan käkättäessä iloisena vieressä, käsillään hajua suuntaani lapioiden.
Mies on nykyään kiivennyt kunnioitettavan korkealle systeemissä, aivan oikeutetusti. Tulee vaan mieleen, että onkohan hän koskaan päräyttänyt kokoushuonetta tyhjäksi...
ihan vaan vanhojen hyvien aikojen muistoksi.
Toinen haisemiseen taipuvainen kollega kömpi kerran ähisten kohti telakkaa, sen näköisenä että päästö oli tulossa. Hän ei huomannut, että kulman takaa ilmestyi hänen kantaansa EP ja joku toinen upseeri. Kaverille yritettiin hienovaraisesti huitomalla osoittaa, että kato nyt taaksesi, mutta turhaan. Hän ähkäisi ilmoille raikuvan pierun. Sattui samalla katsomaan viimein taakseen ja huomasi upseerit. Mitäpä siihen enää voi sanoa... muuta kuin hihkaista kuuluvasti: "KAASUHÄLYTYS!!!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti