Kerran lentokierroksen ollessa ilmassa istahdettiin taukohuoneeseen. Paikalla oli edustava ikäotos tukikohdan lentoteknisestä henkilöstöstä. Yksi venytteli irvistellen jalkojaan. Toisella selkä tuotti säännöllisesti ongelmia. Kolmas pyöritteli päätään helpottaakseen niskansa jumiutunutta olotilaa. Nuorimmatkin pyörittelivät päätään - ja virnistelivät "vanhusten" raihnaisuudelle. No, mikäli alalla jatkavat, tuskin naureskelevat kymmenen vuoden päästä.
Tosiasia on, että kyseessä on melko raskas ja kuluttava ammatti. Hankalia työasentoja pahimmissa tapauksissa talvella taivasalla. Mekaanikkojen tukielinsairaustilastot ovat lohdutonta luettavaa. Sama juttu lentäjillä. Niska ja selkä eivät kestä loputtomiin G-vitamiinia
Allekirjoittaneella on selän ja polvien lisäksi vikalistassa toisen korvan huonontunut kuulo. Aivan tavallisessa arkielämässä siitä ei ole haittaa, päinvastoin se on ollut kesällä jopa suureksi hyödyksi.
Jaa miksi?
No siinä vaiheessa kun/jos hyttysiä ilmaantuu inisemään korvan juureen suviyössä, niin eipä hätää.
Käännän vain kylkeä niin, että huonompi korva on ylöspäin ja parempi tyynyä vasten.
Ja kas, eipä ole hyttysistä haittaa, vaan nukun makeasti.
(Ja kuorsaan, väittää vaimokulta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti