Niistähän nykyään paasataan. Muutoksia tulossa. Ja säästöjä. Käytännössä molempia.
Pikainen katsaus netin uutisotsikoihin kertoi, että nyt on jo jossain harkittu kahden lennoston malliakin. Esikuntia ollaan karsimassa ja lentokonekorjaamojen keskittämistä on mietitty.
Näin ruohonjuuritasolta katsottuna alkaa jo vähän huolestuttaa, että ei kai vain mopo ole karkaamassa käsistä siellä jossain oikein korkeissa päätäntäelimissä. Kohta säästetään koko ilmavoimat huonoon kuntoon.
Kokonaisen lennoston karsiminen vahvuudesta tuntuu äärimmäisen huonolta idealta. Siis todella huonolta. Suomi on sen verran iso maa, ettei liukkaallakaan koneella rajan joka kolkalle ehdi. Ja sitä paitsi, jos oikein worst case scenariolla synkistellään, on kaksi lennostoa kuitenkin helpompi poistaa pelistä kuin kolme. Vanha totuus, ei kaikkia munia samaan koppaan, ei edes kahteen.
Ja entäs lentokonekorjaamotoiminnan keskittäminen. Lyhyesti sanottuna ilmavoimien tekniikan rooli pelkistettäisiin lennätykseen ja pikkukorjauksiin. Hiukankin isomman huollon ollessa kyseessä huudettaisiin heti teollisuutta apuun. Ei kuulosta hyvältä. Pikku hiljaa ilmavoimien ammattitaito hiipuisi ja valuisi vihreistä haalareista sinisiin. Ei tykkää. Ei yhtään. Nykyään pystytään koneille lennostotasolla tekemään melkeinpä mitä tahansa. Jopa niitä ihmeitä. Ne vaan ottavat vähän enemmän aikaa. Niin sen pitäisi olla tulevaisuudessakin.
Se nyt on ollut kauemman aikaa näkyvissä, että Tikkiksen rooli kasvaa edelleen. En ihmettelisi, vaikka sinne keskitettäisiin tekniikan koulutus sekä HW-koulutus. Tai sitten tekniikan koulutus Halliwoodissa siirtyy siviilikäsiin. Alkuvuodestahan sen kai saa kuulla. Puolustusvoimien henkilöstölle kuulemma pitäisi tiedottaa ensin, ennen valtakunnallista levitystä. Valitettavan usein on tiedottaminen ollut luokkaa 5- viekää pois ja työpaikan asiat on saanut kuulla jälkikäteen uutisista tai lukea lehdestä.
Luoja suokoon päättäjille edes himpun verran maalaisjärkeä näinä merkittävinä aikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti